Härkämäen havaintotyö esillä Helsingissä Europlanet-työpajassa

Härkämäen observatorion havaintotyö oli hyvin esillä Europlanetin puitteissa järjestetyssä eksoplaneettojen havainnointiin keskittyneessä työpajassa.

Veli-Pekka Hentunen esitteli kansainväliselle tähtiharrastusyhteisölle Härkämäen havaintoja Helsingissä sunnuntaina 28.4. Pitkän viikonlopun aikana eksoplaneettaharrastajat pääsivät verkostoitumaan esitelmien lomassa ja kaiken kruunasi upea kevätsää.

Kansainvälinen tähtiharrastajien eksoplaneettatapaaminen Helsingissä

Europlanet-hankkeen puitteissa järjestetään tähtiharastajille suunnattu eksoplaneettatapaaminen Helsingissä huhtikuun 25.-28. päivä.

Neljän päivän aikana eksoplaneetoista kiinnostuneet tähtiharrastajat eri puolilta Eurooppaa pääsevät jakamaan omia kokemuksiaan sekä verkostumaan mahdollisten uusien havaintohankkeiden toivossa. Osallistujia kokoukseen on tulossa Suomen lisäksi mm. Kreikasta, Itävallasta, Saksasta, Tsekeistä ja Espanjasta.

Härkämäen observatorion ja Warkauden Kassiopeian “lippua” pitävät yllä Veli-Pekka Hentunen joka esittelee Härkämäen eksoplaneettahavaintoja ja -tutkimusta sunnuntaina 28. päivä, Tuomo Salmi joka kertoo omasta tähtitieteen gradustaan lauantaina 27. päivä sekä Harri Haukka joka toimii koko kokouksen pääjärjestänä ja kokouksen avaajana.

Kokouksen pääasialliset ohjelmapäivät ovat perjantai, lauantai ja sunnuntai. Kokous alkaa kuitenkin jo torstai-iltana avajaistapaamisella tapahtumapaikalla eli Helsingin observatoriolla Tähtitorninvuorella Helsingin ydinkeskustan tuntumassa. Tarkempi tapaamisen ohjelma, englanniksi, löytyy tapaamisen omalta kotisivulta.

Kokouksen järjestelyistä vastaavat:

EPSC:ssä eksoplaneettoja, Jupiteria ja hieman komeettojakin

EPSC:ssä eksoplaneettoja, Jupiteria ja hieman komeettojakin

European Planetary Science Congress (EPSC) tarjosi tähtiharrastajille tänä vuonna aimo annoksen NASA:n Juno -hankkeeseen tehtyjä Jupiter-havaintoja, mutta oli joukossa myös hieman eksoplaneettahavaintojakin.

Härkämäen posteri oli toinen kahdesta posterista joissa esiteltiin tähtiharrastajien tekemiä eksoplaneettahavaintoja ammattilaisille. Toinen posteri oli kreikkalaisten harrastajien tekemä joten voimme sanoa, että nämä kaksi posteria kattoivat Euroopan etelä-pohjoissuunnassa aika hyvin. Kahden posterin lisäksi eksoplaneettahavainnoista oli yksi puhe jonka piti tällä kertaa puolalainen tähtiharrastaja Gabriel Murawski aiheenaan “Use of CMOS cameras in exoplanet transit photometry”. Gabrielin esityksestä kävi hyvin ilmi, että jos on halua niin pienempikin kalusto riittää tekemään tieteellisesti merkittäviä havaintoja. Löytyypä Gabrielin havaintoja myös TRESCA-tietokannasta jonne myös Härkämäen havaintoja on lähetty.

Konferenssin aika myös päätimme järjestää keväällä 2019 harrastajille suunnatun kansainvälisen työpajan eksoplaneettojen havainnoinnista. Työpaja tullaan järjestämään Suomessa, todennäköisesti pääkaupunkiseudulla, mutta tarkempi ajankohta ja paikka tarkentuu seuraavien kuukausien aikana. Tarkoituksena on kutsua aktiiviset eksoplaneettojen eurooppalaiset havaitsijat keskustelmaan, esittelemään toimintaansa sekä luomaan uusia kontakteja jotta tulevaisuudessa harrastajat voivat vieläkin tehokkaammin osallistua tieteen tekemiseen eksoplaneettojen alueella.

Gabriel Murawski pitää esitelmäänsä EPSC:ssä Berliinissä. Kuva: Harri Haukka.

Eksoplaneettojen HAT-P-13b ja Qatar-2b valokäyrät

Eksoplaneettojen HAT-P-13b ja Qatar-2b valokäyrät

Hentusen Veli-Pekka onnistui vielä loppukevään aikana mittamaan parin eksoplaneetan valokäyrät. Tällä kertaa kohteina olivat HAT-P-13b ja Qatar-2b.

Eksoplaneetan HAT-P-13b valokäyrä 31.3/1.4. yöltä tähtitornin Meadella ja SBIG STT-8300M CCD:llä. Himmeneminen oli vain 4 mmag, jos valokäyrästä pystyy jotain tarkkuutta sanomaan. Ylikulun kesto oli noin 196 minuuttia.

HAT-P13b. Kuva: Härkämäen observatorio.

Eksoplaneetan Qatar-2b Veli-Pekka onnistui mittaamaan 11./12.5. Ylikulku on päättynyt arviolta noin JD .404 kohdalla, siinä kohdassa on punainen pystyviiva. Alkuosa puuttuu, koska taivas oli vielä silloin liian valoisa kuvaamiseen.

Qatar-2b. Kuva: Härkämäen observatorio.

Härkämäen eksoplaneettahavaintoja Avaruusluotain-lehdessä

Härkämäen eksoplaneettahavaintoja Avaruusluotain-lehdessä

Härkämäen toimintaa on aiemminkin esitelty Suomen avaruustutkimusseuran julkaisemassa Avaruusluotain-lehdessä ja tulevassa numerossa esitellään obsevatoriolla tehtyjä eksoplaneettahavaintoja.

Avaruusluotain-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvät lehti joka keskittyy avaruustutkimukseen avaruustekniikan näkökulmasta. Härkämäki ja Warkauden Kassiopeia ovat aiemminkin esiintyneet lehden sivuilla ja nyt kohta ilmestyvässä numerossa esitellään Härkämäen eksoplaneettahavaintoja ja kuinka niitä observatoriolla tehdään. Lehti ilmestynee noin kuukauden kuluttua ja se toimitetaan kaikille Suomen avaruustutkimusseuran jäsenille ja yritys-/järjestäjäsenille. Eiköhän joku lehti löydä tiensä myös Härkämäen kirjastoonkin. Artikkelin ovat koostaneet Harri Haukka ja Veli-Pekka Hentunen. Ohessa lehden kansikuva ja sisällysluettelo.

– Avaruuden valloitusta itänaapurissa: Rakettipioneerit sodassa ja vankileireillä
– Suomalainen Kuuprojekti
– Eksoplaneettatutkimusta harrastajien tekemänä 
– Eksoplaneettojen historia
– Atomipommilla ratsastusta ja madonreiällä matkustusta
– Rakettilennokit: Osa 3 – Me-163 Komet ja muut oikeat rakettilentokoneet
– IAC 2017 Adelaidessa
– Sähköpurjekolumni

Video: Kuinka eksoplaneettojen kaasukehiä havaitaan

Video: Kuinka eksoplaneettojen kaasukehiä havaitaan

Härkämäen observatoriolla on tehty jo vuosia havaintoja eksoplaneetoista mittaamalla niiden valokäyriä, eli sitä kuinka paljon eksoplaneetta himmentää emotähtensä valoa kun se menee sen ja Maan (eli meidän) välistä. Harva kuitenkaan on tutustunut tarkemmin siihen miten mm. näiden Härkämäelläkin havaittujen eksoplaneettojen kaasukehiä tutkitaan ja määritellään. Oheinen NASAn video antaa lyhyesti vastauksen tähän. Vaikka Härkämäellä ei vielä tällä hetkellä voida mitata eksoplaneettojen kaasukehien ominaisuuksia, niin tekniikka on kehittynyt siihen tahtiin viime vuosina, ettei ole aivan mahdoton ajatus, että vielä jossain vaiheessa Härkämäelläkin on spektrometri jolla voidaan “tunkeutua” mittaamaan eksoplaneettojen kaasukehiä. Valitettavasti video on englanniksi.

Ohessa on vielä muistutuksena se millaisia valokäyrämittauksia Härkämäellä tehdään. Tässä on esimerkkinä Qatar-1b eksoplaneetan valokäyrämittaus joka tehtiin Härkämäellä 16./17.2.2011. Edellä olevalla videolla näytetään periaatte kuinka oheisia mittauksia tehdään ja mistä valokäyrän “kuoppa” oikein johtuu.

Qatar-1b valokäyrä yöltä 16./17.2.2011. Kuva: Härkämäen observatorio.

Qatar-1b valokäyrä yöltä 16./17.2.2011. Kuva: Härkämäen observatorio.

 

Härkämäen eksoplaneettahavainnot uusimmassa T&A:ssa

Härkämäen eksoplaneettahavainnot uusimmassa T&A:ssa

Härkämäen havaintotiimin jäsentä Veli-Pekka Hentusta on haastateltu tuoreimmassa Tähdet ja avaruus -lehden numerossa 8/2013. Veli-Pekka kertoilee lyhyesti artikkelissa “Näin tuhat muutetaan miljoonaksi” harrastajien tekemistä havainnoista, Härkämäellä tässä tapauksessa, yhden kappaleen verran. Tämä on jälleen hieno osoitus siitä, että harrastajien tekemät havainnot ovat tärkeitä myös tieteen teon kannalta.

Veli-Pekan ajatukset löytyvät lehden sivulta 22 ja lehtihän kolahtaa jokaiselle Ursan jäsenelle postiluukusta. Jos lehti ei tule, niin kannattaa kipaista ostamassa oma kappale lähimmältä lehtimyyjältä tai käydä lukemassa lähimmässä kirjastossa.

Kepler-satelliitin havaitseman eksoplaneetan KOI1540 ylikulku havaittiin Härkämäellä 3. – 4.10.2013. Kuva: Härkämäen observatorio.

Kepler-satelliitin havaitseman eksoplaneetan KOI1540 ylikulku havaittiin Härkämäellä 3. – 4.10.2013. Kuva: Härkämäen observatorio.