1. Tähtitaivaan kiertyminen
Maa kiertää Auringon ympäri vuodessa eli noin 365 päivässä ja toisaalta maapallo pyörii akselinsa ympäri vuorokaudessa eli 24 tunnissa. Nämä pyörimiset aiheuttavat sen, että tähtitaivas näyttää joka hetki erilaiselta. Maan pyörimisakseli on vinossa ja se osoittaa kohti pohjantähteä. Tämä aiheuttaa sen, että pohjantähti näyttää taivaalla pysyvän paikallaan ja muut tähdet kiertävät sitä. Maapallon vuotuinen kierto saa tähtitaivaan kohteet näkymään joka päivä hieman eri kohdassa. Vuoden kuluttua ne kuitenkin näkyvät samassa paikassa.
Katso tästä linkistä miten Maa kiertää Aurinkoa ja pyörii akselinsa ympäri.
https://www.kassiopeia.net/wp-content/uploads/2020/09/Maan-kierto-scaled.jpeg
Katso tästä linkistä miten Otavan tähdistö kiertyy pohjantähden ympäri yön aikana.
https://www.kassiopeia.net/wp-content/uploads/2020/09/Otavan-kierto.jpg
Hyvä apuväline tähtitaivaan asennon havainnointiin on planisfääri . Siinä on kaksi kiekkoa, joista alempi kuvaa Maan kiertoa Auringon ympäri ja ylempi maapallon pyörimistä oman akselinsa ympäri. Planisfäärin ylemmän kiekon ulkoreunalla on 24 tunnin aika-asteikko, ja uloimmalla tähtikarttakiekon kehällä sijaitsee kalenterikuukaudet sekä -päivät. Kiertämällä kiekkoja siten, että päivämäärä ja kelloaika ovat samalla kohdalla, saadaan tähtikartta näkyviin siinä asennossa, jossa tähtitaivas on kyseisellä hetkellä.
Härkämäen Observatorion taivaskameran kuvia on koottu minuutin välein ja pinottu päällekkäin. Tällöin nähdään miten tähdet kiertyvät pohjantähden ympäri yön aikana
Katso tästä linkistä millainen tähtitaivaan kiertymä on kolmen tunnin aikana. Kuvaan on merkitty Otavan tähdistö.
https://www.kassiopeia.net/wp-content/uploads/2020/09/Otavan-kierto-180min.jpg
Tehtävä:
Mene kirkkaana iltana ulos ja havaitse Otavan tähdistö ja sen paikka taivaalla vaikka lähellä oleviin puihin tai pylväisiin nähden. Mene muutaman tunnin kuluttua uudestaan ulos ja katso kuinka paljon tähdistö on taivaalla siirtynyt. Näin pääset todistamaan maapallon vinhaa pyörimistä akselinsa ympäri. Päiväntasaajalla pyörimisnopeus maan pinnalla on 460 metriä sekunnissa ja Varkaudessa noin puolet siitä eli 230 metriä yhdessä ainoassa sekunnissa. Vaikka hyppäät ilmaan, maa ei vilahda altasi pois, koska myös sinä liikut koko ajan samalla nopeudella kuin maan pinta.
2. Tähtisuunnistus Härkämäen observatoriolla
Härkämäen observatorion pihamaalle ja luontopolun lähelle on sijoitettu kahdeksan suunnistusrastia, joissa kussakin on yksi eläinaiheinen tähtikuvio. Reitin kokonaispituus on noin 500 metriä.
Avaa suunnistusreitin kartta tästä linkistä:
https://www.kassiopeia.net/wp-content/uploads/2018/04/suunnistusreitti.pdf
Härkämäen observatorion alueeseen pääset tutustumaan ennakkoon tämän facebookissa olevan lyhyen videon avulla:
https://www.facebook.com/groups/161548229306/permalink/10160050035454307
Tulosta itsellesi vastauspaperi:
https://www.kassiopeia.net/wp-content/uploads/2018/04/vastauspaperi.pdf
Tehtävä:
Etsi reitin varrella olevat rastit ja vastaa vastauspaperin kysymyksiin suunnistusrasteihin liittyen.
3. Planisfääri
Planisfääri on oiva apuväline tähtien ja tähtikuvioiden tunnistamiseen ja niiden opetteluun.
Planisfäärin muodostavat tähtikarttakiekko ja sen päälle kiinnitetty kellonaikakiekko, joita voi pyörittää planisfäärin taivaannavan kohdalle kiinnitetyn niitin/ruuvin ympäri. Tähtikarttaan on merkittyä kirkkaimmat tähdet, tähdistöt sekä kirkkaimpia syvän taivaan kohteita, kuten galakseja ja tähtijoukkoja. Päällä olevassa kelloaikakiekossa on läpinäkyvä soikea ikkuna, jonka läpi näkyy se osa tähtikartasta, joka kuvaa valitulla hetkellä näkyvissä olevaa osaa tähtitaivaasta.
Planisfäärin ylemmän kiekon ulkoreunalla on 24 tunnin mitta-asteikko, ja tähtikarttakiekon uloimmalla kehällä sijaitsee kalenterikuukaudet sekä päivät. Kiertämällä kiekkoja siten, että kulloisenkin hetken päivämäärä ja kelloaika ovat samalla kohdalla, saadaan tähtikartta näkyviin siinä asennossa, jossa tähtitaivas on kyseisellä hetkellä. Kellonaikakiekkoon on merkitty ilmansuunnat. Planisfääriä käytetään nostamalla se pään päälle niin, että sen ilmasuunnat ovat todellisten ilmasuuntien kanssa samat. Planisfäärin valkeassa ikkunassa näkyvät silloin tähdet ja tähtikuviot oikeilla kohdillaan, aivan kuten ne näkyvät taivalla todellisuudessakin.
Tähtitaivaan näkyminen on riippuvainen paikasta ja ajasta. Kassiopeian planisfääri soveltuu hyvin käytettäväksi eteläisessä ja keskisessä Suomessa.
Planisfäärin osia voit ostaa Härkämäen observatoriolta pikkurahalla.
4. Tähtikuvioita taivaalta
Tästä linkistä näet koko tähtitaivaan sellaisena, kuin se oli Härkämäellä 20.9.2020 klo 01.00 yöllä:
https://www.kassiopeia.net/wp-content/uploads/2020/09/Taivaskamerakuva2.jpg
Tulosta sama tähtitaivaan kuva negatiivina, tästä linkistä.
https://www.kassiopeia.net/wp-content/uploads/2020/09/Taivaskameran-kuva1.jpg
Tehtävä:
Ursan sivuilta löydät tähtitaivaan kartan sellaisena kuin se on tiettynä ajankohtana tetyssä paikassa. Aseta sijaintisi (Varkaus) sekä päivämäärä ja kellonaika vastaamaan Härkämäellä kuvatun tähtitaivaan aikaa. Käytä Ursan karttaa apuna tästä linkistä: https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtikartta/
Yritä etsiä seuraavat tähdet ja merkitse ne negatiivikuvaan: Pohjantähti, Vega, Dened, Altair ja Capella
Yritä etsiä seuraavat tähtikuviot ja merkitse ne negatiivikuvaan: Otava, Ajomies, Härkä, Pegasus ja Kassiopeia
Löydätkö vielä Seulaset-tähtijoukon ja Andromedan galaksin?
Mikähän mahtaa olla tuona yönä tähtitaivaalla näkyvissä ollut kirkkain kohde?
5. Tutustu Ilveksen tähtikuvioon
Lue tarina Ilveksen tähtikuviosta tästä linkistä.
https://www.kassiopeia.net/wp-content/uploads/2020/09/Ilves-tahtikuvio-syysvekara.pdf
Tehtävä:
- Kuka antoi tälle pienelle ja himmeälle tähtikuviolle nimen “Ilves”?
- Miksi tällainen Ilves-nimi kuviolle annettiin?
- Mikä on Ilveksen tähtikuvion kirkkain tähti?
- Mitä erikoista on pallomaisessa tähtijoukossa NGC 2419?
- Mitä hyvin poikkeavaa on havaittu Ilveksen tähtikuvion aleella olevista kaukaisista jättiläistähdistä?
- Yritä etsiä Ilveksen tähtikuvio taivaalta.
- Jos käyt Härkämäellä, etsi luotopolun varrelta ilves.