Taivaskameran vuosi 2014

Jari Juutilainen

Härkämäen Observatoriolle hankittiin ja asennettiin syksyllä 2013 Starlight Xpressin valmistama all sky -kamera, Oculus. Pilvisen syksyn vuoksi vauhtiin havainnoissa päästiin vasta 2014 puolella ja melkoinen vuosi se olikin. Yhdistyksen sivuille on yhteensä kirjoitettu vuoden 2014 aikana 263 artikkelia taivaskameralla tehdyistä havainnoista. Youtube-kanavallemme puolestaan on ladattu 119 taivaskameran videota.

Taivaskamera on koko taivaankantta kuvaava kamera, joka on tässä tapauksessa varustettu 180 asteen kuvakentän kattavalla kalansilmälinssillä, jonka valovoima on f2. Sensorina toimii herkkä puolen tuuman kokoinen 1,45 megapikselin mustavalkoinen Sony SuperHAD CCD-kenno. Sonyn valmistama SuperHAD on varsin yleinen mm. kalliimmissa valvontakameroissa, koska se on hyvin vähäkohinainen ja se sisältää erittäin nopean elektronisen sulkimen. Perinteistä mekaanista suljinta kamerassa ei ole lainkaan.

Alkutalvesta tehtiin lähinnä havaintoja tulipalloista (kirkas tähdenlento) ja kirkkaista satelliiteista. Eräästä tammikuun selkeästä yöstä tein myös havainnollistavan koostekuvan taivaankiertymästä. Kuvasta näkee, että myös taivaan napana pidetty Pohjantähti tekee pientä kiertoliikettä.

Maaliskuussa sitten saatiin talteen useampana yönä Kuun haloja. Kuukauden puolivälissä kuvattiin myös Jupiterin kehä, joka vuoden mittaan osoittautuikin varsin yleiseksi väripilvi-ilmiöksi. Hyvin harvassa ovat olleet ne yöt, jolloin Jupiterin kehää ei olisi näkynyt.

Heti huhtikuun ensimmäisenä yönä kamera nappasi lähes koko maassa nähdyn bolidin (erittäin kirkas tulipallo). Halohuhtikuu oli nimensä veroinen myös öisin ja useina öinä Kuun ympärillä taltioitiin pieniä halonäytelmiä, sekä horisontissa nähtiin komeita keinovalopilareita. Huhtikuun lopussa kameran päälle majoittautui hämähäkki, jonka saalistusta öisistä videoista oli hauska seurata. Sitkeä kaveri vaanimaan kärpäsiä – välillä jopa kaverinkin kanssa. Kesätauolle kamera jäi 28. päivä huhtikuuta.

Heinäkuun lopussa kamera palasi linjoille lyhyimmällä mahdollisella valotusajalla, koska valaisevien yöpilvien sesonki oli parhaimmillaan. Kameraan tallentuikin todella näyttävät valaisevat yöpilvet.

Elokuun alussa yön hyvin lyhyinä hämärän hetkinä kuviin alkoi tallentumaan Perseidien tähdenlentoparveen kuuluvia tulipalloja. Perseideistä tulikin iso kasa tulipallohavaintoja useammalta peräkkäiseltä yöltä. Elokuussa palasivat myös Kuun halot. Jopa horisonttirengas näkyi eräänä yönä. Parhaina öinä kuvissa oli yhtä aikaa sekä halonäytelmä että Perseidejä.

Tässä kohtaa alkoi myös ikävä teknisten ongelmien sarja. Taivaskameran USB-johto ja aktiivinen USB-vahvistin kärsivät kondensioveden aiheuttamia vaurioita, jonka vuoksi kamera oli jonkin aikaa poissa käytöstä vian etsinnän aikana. Vian löydyttyä ja kaapelin uusimisen jälkeen alkoikin sitten uudet ongelmat. Härkämäen nettiyhteyttä jakava ethernet-kytkin irtisanoutui. Seuraavaksi koittivat vielä ongelmat 3G-yhteyden kanssa, jotka lopulta saatiin ratkaistua siirtämällä Taivaskameran kone jakamaan nettiyhteys muille Härkämäen koneille. Nyt lupaavasti alkanut havaintokausi saatiin taas jatkumaan.

Syyskuun alkupuolella kuvattiin kauden ensimmäiset revontulet, vieläpä useampana yönä peräkkäin. Lokakuussa alkoi pilvistyä mutta useampana yönä kuvattiin näyttävät revontulet. Kuviin tallentui myös poikkeuksellisen kirkas ja pitkä satelliittivälähdys. Kyseessä oli ennustamaton ALOS-satelliitin välähdys noin -10 magnitudin kirkkaudella. ALOS on hallitsemattomasti pyörivä satelliitti, jonka vuoksi se välillä tekee hyvin kirkkaita ennustamattomia välähdyksiä. Myös yksi kirkas Orionidi havaittiin.

Marraskuu alkoikin poikkeuksellisen komealla Kuun halonäytelmällä. Parhaimmissa kuvissa oli tunnistettavissa 22 asteen rengas, sivukuu, 22 asteen ylläsivuava kaari sekä zeniitinympäristön kaari. Marraskuu sitten muuten olikin masentavaa aikaa. Ainoastaan neljänä yönä oli edes hetkittäin selkeää.

Joulukuu alkoi hieman paremmissa merkeissä ja havaintoja saatiin Kuun ja Jupiterin kehistä. Orionidien tavoin Geminideistäkin saatiin kuvattua vain yksi tulipallo. Jouluaatonaattona kamerassa nähtiin himmeät revontulet ja puolikuuta kirkkaampi bolidi. Joululahjaksi aattona sitten saatiinkin nauttia näyttävistä revontulista. Revontulet jatkuivat vielä jouluyönäkin. Joulun revontulet tulivat yllätyksenä, sillä kaikkien ennusteiden mukaan Auringossa tapahtuneen X1.8 -luokan CME-purkauksen olisi pitänyt mennä Maan ohi. Vuoden loppuun vielä kuvattiin haloista Kuun ja Jupiterin pilarit sekä kasa revontulia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Auringon aktiivinen vaihe näkyi vuodessa selvästi, kun lähes jokaisena selkeänä yönä kameraan tallentui jonkinlaista revontulihehkua, varsinkin loppuvuodesta. Tulipallohavaintoja ja haloja kertyi iso kasa. Myös paljon mielenkiintoisia ennustamattomia satelliittivälähdyksiä taltioitiin.

Kuluva vuosi alkoi myös huimalla taivaskameralla tehdyllä havainnolla, sillä talven kirkkain komeetta, C/2014 Q2 (Lovejoy) erottui selvästi taivaskameran kuvissa! Taivaskameraa voi seurata livenä yhdistyksen nettisivuilla, osoitteessa https://www.kassiopeia.net/taivaskamera/, jonne kuva päivittyy aina kolmen minuutin välein. Selkeistä tai edes osittain selkeistä öistä pyritään tekemään videot Youtube-kanavalle: http://www.youtube.com/WKassiopeia/.

Useita Kuun haloja taivaskamerassa. Kuva © Warkauden Kassiopeia.