Aurinkopäivä 27.7.2025 – esitelmien tiivistelmät
Avaruuden tilannekuva – mikä meitä uhkaa nyt ja tulevaisuudessa?
Harri Haukka Ilmatieteen laitokselta esittelee esityksessään Suomen kansallisen avaruustilannekeskuksen (AVATIKE) perustamista ja sen merkitystä. Keskuksen tavoitteena on vahvistaa Suomen kykyä seurata ja analysoida avaruuden ilmiöitä, kuten satelliittiliikennettä, avaruusromua, avaruussäätä ja Maata lähestyviä taivaankappaleita. Näiden ilmiöiden tarkkailu ja hallinta ovat keskeisiä yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseksi – ei vain paikallisesti, vaan myös kansallisesti ja globaalisti.
Esityksessä tuodaan esiin useita teknisiä ja fysikaalisia haasteita, kuten satelliittien rataennusteiden epävarmuus, avaruussään vaikutukset sekä luonnollisten kappaleiden liikkeiden ennustaminen. Havainnollistavina esimerkkeinä käsitellään muun muassa GOCE-satelliitin hallittua alasajoa ja Starlink-satelliittien menetystä vuonna 2022.
AVATIKE:n sijoittaminen Ilmatieteen laitoksen yhteyteen mahdollistaa olemassa olevien rakenteiden hyödyntämisen ja keskuksen jakautumisen siviili- ja sotilaspuoleen. Keskus vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja kansainvälistä asemaa sekä tukee kotimaisen avaruusalan tutkimusta ja kehitystä.
Esitelmöitsijä:
Harri Haukka, kehityspäällikkö, avaruustieteen ja -teknologian diplomi-insinööri
Avaruustutkimus ja havaintoteknologiat -yksikkö
Ilmatieteen laitos
Komeetta 17P/Holmesin vuoden 2007 purkauksen mallintaminen
Komeetta 17P/Holmes purkautui lokakuussa 2007. Purkaus oli tähän asti havaituista komeettojen purkauksista suurin. Komeetasta sinkoutui valtava määrä hiukkasia ja kaasua. Tapahtuma oli epätavallinen, sillä komeetasta tuli hetkellisesti aurinkokunnan suurin taivaankappale. Ilmiössä vapautuvien pölyhiukkasten havaitseminen onnistuu parhaiten siihen aikaan vuodesta, jolloin Maa kulkee komeetan ratatason läpi. Tähtitieteilijät tarkkailivat pölyhiukkasten muodostamaa pölyvanaa kaukoputkilla Australiassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa vuosina 2013–2015 ja 2020–2021. Vuonna 2022 tehdyt lisähavainnot vahvistivat tutkijoiden ennusteet. Komeetta 17P/Holmes kiertää Auringon noin seitsemässä vuodessa. Muut Aurinkoa samanlaisilla radoilla kiertävät komeetat eivät tuota tällaisia suuria ajoittaisia purkauksia.
Uudessa tutkimuksessa on mallinnettu vuoden 2007 purkaustapahtumaa yhä tarkemmin. Uudessa mallinnuksessa on keskeisessä osassa komeetan ytimen materiaalien olomuodon muuttuminen suoraan kiinteästä kaasuksi sublimoitumisen kautta. Numeerisessa mallissa käytetään komeetasta tehtyjä optisia havaintoja mallinnuksen lähtökohtana.
Linkit Helsingin yliopiston ja Maanmittauslaitoksen tiedotteisiin vuodelta 2022:
Esitelmöitsijä:
Markku Nissinen, insinööri ja ICT-alan yrittäjä
Markku Nissinen on mukana harrastajatutkijana monikansallisessa tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan komeettojen purkauksia ja pölyvanoja. Tutkimusta esitellään syyskuussa Helsingissä Europlanet konferenssissa EPSC-DPS 2025.
Neutronitähtihavainnoilla kohti tiheän aineen ymmärrystä
Tähtitieteilijä Tuomo Salmi Helsingin yliopistosta esittelee neutronitähdet, eli maailmankaikkeuden tiheimmät kasassa pysyvät kohteet. Hän kertoo, miten näitä äärimmäisiä tähdenjäänteitä voidaan havaita ja tutkia eri tavoin. Tavoitteena on ymmärtää, miten näin tiheä aine käyttäytyy ja millainen on monien massiivisten tähtien kohtalo. Vaikka yhtä tiheää ainetta ei voida tuottaa maanpäällisissä laboratorioissa, sen ominaisuuksia voidaan tutkia epäsuorasti neutronitähdistä tulevan säteilyn ja gravitaatioaaltojen avulla. Viime vuosina muun muassa NASAn NICER-röntgenteleskoopin havainnot ovat auttaneet rajaamaan mahdollisia tiheän aineen ominaisuuksia. Salmi teki tätä tutkimusta erityisesti Amsterdamin yliopistossa, jossa hän työskenteli yli kolme vuotta. Nyt hän kokoaa yhteen tähänastiset opit ja kertoo, millaisia ovat seuraavat askeleet matkalla kohti neutronitähtien syvempää ymmärrystä.
Esitelmöitsijä:
Tuomo Salmi, FT, akatemiatutkija
Fysiikan laitos
Helsingin yliopisto
Tässä tietoa projektista: https://tiedejatutkimus.fi/fi/results/funding/83042


