Ad Astra 1/2015 – Härkämäen tietopolku, osa 2

Härkämäen tietopolku, osa 2

Jorma Honkanen

Härkämäen tietopolun toimintapisteet ja sen opastetaulut valmistuivat alkukesällä. Tietopolulla on 8 rastia (Maan geologia, sää, Maan magnetismi, painovoima, aurinkokunta, planeetat, Aurinko ja aika) ja sen pituus on noin kilometri. Tämän lisäksi on vielä planeettojen välimatkarasti, jossa 450 metrin päässä on viimeinen planeetta Neptunus.

Taulukossa on esitetty planeettojen etäisyydet Auringosta ja keskimääräiset lämpötilat sekä tunnetut kuut. Etäisyydet on ilmoitettu astronomisina yksikköinä (AU), joka on Maan ja Auringon välimatka. Sisäplaneetat Merkurius, Venus, Maa ja Mars ovat likimain saman välimatkan eli 0,3-0,5 AU:n etäisyydellä toisistaan. Ulkoplaneettojen etäisyydet ovat suuria ja niiden väliset etäisyydet karkeasti kaksinkertaistuvat edellisestä. Jopa Auringon valolta menee 4 tuntia ennen kuin se saavuttaa Neptunuksen. Maahan Auringon valo tulee 8 minuutissa.

Planeettojen etäisyydet, keskimääräiset lämpötilat ja tunnetut kuut.

Planeettojen etäisyydet, keskimääräiset lämpötilat ja tunnetut kuut.

Planeettojen keskimääräiset lämpötilat laskevat kun etäisyys Auringosta kasvaa. Poikkeuksena tästä on Venuksen hyvin korkea lämpötila. Tämä johtuu Venuksessa riehuvasta hyvin voimakkaasta kasvihuoneilmiöstä. Venuksen hiilidioksidipitoinen kaasukehä imee auringon valoa, mutta estää lämpöä karkaamasta avaruuteen.

Maa on aurinkokunnan ainoa planeetta, jossa vesi on nestemäisessä olomuodossa. Muilla planeetoilla se on joko höyrynä tai jäänä. Uloimmilla planeetoilla jopa happi ja typpi ovat nestemäisiä.

Ulkoplaneetat ovat keränneet hyvin suuren kuuperheen ja viime aikoina niitä on löydetty runsaasti lisää. Jupiterilta ja Saturnukselta löytyy yli 60 kuuksi luokiteltua kappaletta. Jotkut niistä ovat lähes yhtä suuria kuin maapallo. Plutolta, joka nykyisin on luokiteltu kääpiöplaneetaksi, löytyy neljä kuuta.

Joskus on vaikea muistaa viimeisten planeettojen järjestystä. Siihen voi käyttää muistisääntöä: Viimeisten planeettojen Saturnus, Uranus ja Neptunus ensimmäiset kirjaimet muodostavat sanan SUN eli aurinko.

Maan rakenteesta kertova rastilla on paljastettu peruskalliota ja siihen on koottu näytteitä eri kivilajeista. Rastilla selviää maapallon alkuainekoostumus sekä Suomen yleisimmät kivilajit, jotka ovat graniitti ja erilaiset gneissit.

Auringosta kertovalla rastilla on vedellä täytetty prisma. Sen avulla voidaan demonstroida auringon valon hajoamista väreihin sekä valon heijastumista ja taittumista. Prismalla voidaan katsoa kulman taakse sekä kääntää kuva. Oheisessa kuvassa prisman oikealla puolella näkyy käännetty kuva vasemmanpuoleisesta maisemasta. Vastaavasti vasemmalla näkyy käännetty kuva oikeanpuoleisesta maisemasta. Esimerkiksi kiikarissa käytetään prismoja kääntämään linssin tekemä ylösalaisin oleva kuva jälleen oikein päin. Tähtikaukoputkissa kuvaa ei tarvitse kääntää, koska tähtiä voidaan tarkastella ylösalaisin.

Tietopolkua voi kiertää ja sen toimintapisteisiin voi tutustua omin päin. Tietopolkua käytetään kuitenkin useimmiten opastetuilla tutustumiskäynneillä ja oppilaitosvierailuilla, jolloin kierros kestää puolesta tunnista tuntiin.

Prisma, jolla nähdään oikealle ja vasemmalle. Kuva © Jorma Honkanen.

Prisma, jolla nähdään oikealle ja vasemmalle. Kuva © Jorma Honkanen.

 

Bookmark the permalink.

About Harri Haukka

Harri Haukka on avaruustieteen ja -tekniikan diplomi-insinööri, kehityspäällikkö Ilmatieteen laitoksella, Warkauden Kassiopeian perustajajäsen ja Avaruusinsinööri-blogin ylläpitäjä. Yhteydenotot harri.haukka(a)kassiopeia.net

Comments are closed.