Pala Kassiopeiaa Marsissa?

Harri Haukka

Kuten monet lehden lukijat ja Kassiopeian jäsenet tietävät, olen työskennellyt kohta kymmenen vuotta Ilmatieteen laitoksella tutkijana, pääasiallisena kohteena Mars ja sen kaasukehän tutkimus. Viime vuosina tutkimusryhmäämme ovat työllistäneet NASAn Curiosity-mönkijän tekemän havainnot Marsin kaasukehän paineesta sekä kosteudesta. Harva varmaan kuintenkaan tietää sen, että tätä työtä on ollut tekemässä kaksi Varkauden alueelta lähtöisin olevaa tutkijaa! Allekirjoittaneen lisäksi myös Varkauden alueelta kotoisin oleva Osku Kemppinen on uurastanut Curiosity-mönkijän kosteusmittauksien parissa viime vuodet. Voimmeko siis jo hieman ironisesti kysyä, että onko Marsissa myös pieni pala Kassiopeiaa? Jätän tässä vaiheessa vastauksen tähän kysymykseen vielä hautumaan teille hyvät lukijat, mutta se on ainakin varmaa, että Marsin tutkimus Suomessa on suhteellisen ”varkautelainen” nykyään.

Jos ette ole vielä vakuuttuneet, että pieni pala Kassiopeiaa olisi Marsissa, niin ehkäpä seuraava saa teidät toisiin aatoksiin. Tällä hetkellä ryhmämme on osallisena kolmessa marshankkeessa! Näistä ensimmäinnen on vuonna 2016 Marsiin matkaava DREAMS joka on osa Euroopan avaruusjärjestön (ESA) seuraavaa marshanketta, Exomars 2016:sta. DREAMS on osa ESA:n kokeellista laskeutujaa jonka on nimellisesti tarkoitus toimia vain noin kolme vuorokautta Marsin pinnalla. Siitäkin huolimatta toiveet ovat korkealla, että saamme jälleen lisää havaintoja Marsista ja ennen kaikkea uudesta havaintopaikasta. DREAMSin mittalaitteet lähtivät alkuvuodesta 2015 Italiaan integroitavaksi ja odottamanaan laukaisua.

Seuraavan kerran laitteemme lähtevät Marsiin jo heti seuraavassa laukaisuikkunassa vuonna 2018, kun Exomars-hankkeen seuraava vaihe laukaistaan. Olemme tällä hetkellä suunnittelemassa päivitettyjä Exomars 2016 versioita mittalaitteistamme tähän laukaisuun.

Kolmas hanke joka on tällä hetkellä valmisteilla Ilmatieteen laitoksella on NASAn seuraava marsmönkijä joka pohjautuu edellä mainittuun Curiosity-mönkijään. Tällä kertaa hanke kantaa meillä nimeä MEDA, joka on parannettu versio tällä hetkellä Marsissa toimivasta Curiosity:n sääasemasta. Tämä työ on jo hyvin pitkällä ja piakkoin alamme rakentamaan lentomalleja MEDAn mittalaitteista.

Seuraavan kerran kun katsotte Marsia paljain silmin tai kaukoputkella, muistakaa, että kyseisen planeetan pinnalla on laitteita, joita ovat olleet suunnittelemassa, ja joiden tuottamaa tietoa ovat jalostaneet ”kassiopeialaiset” tutkijat. Kuka tietää vaikka tulevaisuudessa avaruutta on ammattimaisesti tutkimassa useampikin kassiopeialähtöinen ammattitutkija. Ainakin tällä hetkellä tulevaisuus näyttää hyvältä tässä suhteessa…

Mars Härkämäellä Markku Nissisen ja Veli-Pekka Hentusen kuvaamana 6.10.2005 klo 2:57. 12” LX200GPS + Philips ToUCam Pro II web-kamera ja UV/IR Cut suodatin. CM 74. Pohjoinen ylhäällä, itä vasemmalla. Video on käsitelty Registax-ohjelmalla. Keskellä Marsia näkyy Solis Lacus. Eteläinen napalakki näkyy kirkkaana pisteenä. Kuva © Kuvaajat ja Warkauden Kassiopeia.