About Harri Haukka

Harri Haukka on tutkija Ilmatieteen laitoksella, Warkauden Kassiopeian perustajajäsen ja Avaruusinsinööri-blogin ylläpitäjä. Yhteydenotot harri.haukka(a)kassiopeia.net

Härkämäen VIII Aurinkopäivä 22.7.

Härkämäen VIII Aurinkopäivä 22.7.

Härkämäen perinteistä Aurinkopäivää vietetään jälleen tänä kesänä, tällä kertaa sunnuntaina 22.7. kello 14 alkaen. Ohjelmassa on mm. esitelmiä, makkaranpaistoa ja Auringon katselua.

Härkämäen observatorion VIII Aurinkopäivän (Su 22.7.2018 klo 14 – 19) ohjelma on seuraavanlainen:

  • klo 14.00 Vierailu Kurenlahdessa auringonpimennysmuistomerkillä
  • klo 15.00 Tapahtuman avaus Härkämäen observatorion kerhotalossa
  • klo 15.05 Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen professori Jukka Maalampi: Esitelmä kosmologiasta ja tieteellisestä maailmankuvasta
  • klo 16.15 Kahvitauko, observatorion alueeseen tutustumista ja Auringon katselua
    säävarauksella
  • klo 16.45 Kehityspäällikkö, Ilmatieteen laitos, Harri Haukka: Esitelmä Ilmatieteen
    laitoksen Mars-tutkimuksista
  • klo 17.30 Observatorion alueeseen tutustumista ja Auringon katselua säävarauksella

Osoite: Härkämäentie 88, 79480 Kangaslampi,
www.kassiopeia.net
Tapahtuman järjestää: Warkauden Kassiopeia ry
Tapahtuman tukija: Varkauden kaupunki

Aurinkopäivän juliste. Kuva: Harri Haukka / Warkauden Kassiopeia.

Cygnus 2018 Säkylässä 2.-5.8.

Cygnus 2018 järjestetään 2.-5.8.2018 Säkylässä. Ohessa on Ursa sivuilta lainattu kuvaus tapahtumasta.

Paikka ja ajankohta
Cygnus 2018 -kesätapahtuma järjestetään tänä vuonna Satakunnassa.

Tapahtumapaikkana on Pihlavan leirikeskus Säkylässä. Pihlava sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla pienellä saarella aivan Säkylän keskustan tuntumassa. Saarelle pääsee ajamaan autolla mantereelta rakennettua teitä pitkin.

Tapahtuma-aika on elokuun ensimmäinen viikonloppu torstaista sunnuntaihin 2.–5.8.2018.

Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Ursa ja Porin Karhunvartijat.

Ohjelmasta
Cygnuksen ohjelma koostuu esitelmistä, työpajoista sekä havaitsemisesta. Ohjelman suunnittelu on aloitettu, sisältö täydentyy pitkin kevättä ja alkukesää.

Ohjatun ohjelman ohella on tarjolla omatoimiohjelmaa, johon voi osallistua oman aikataulun mukaan.

Vapaamuotoisempia vapaa-ajan aktiviteetteja ovat iltasaunomiset sekä makkaranpaisto ja grillaus.

Majoitus ja ruokailut
Pihlavan kurssikeskus tarjoaa sisämajoitusta yhteensä 52 hengelle. Huoneissa on wc/suihku. Liinavaatteet voi tuoda itse tai vuokrata leirikeskukselta erikseen. Sisämajoituspaikkoja on mahdollista varata 1–3 yöksi.

Kurssikeskuksen alueella on mahdollista myös majoittua omassa asuntovaunussa tai -autossa sekä teltassa.

Cygnuksella on tarjolla jokaiselle tapahtumapäivälle järjestetty ruokailu (aamupala, 1-2 lämmintä ateriaa, iltapäiväkahvi, iltapala). Stella Arcti -palkinnonjaon yhteydessä lauantaina järjestetään juhlavampi illallinen. Omatoimiruokailijoille on tarjolla pieni keittiötila mm. saunarakennuksella. Kauppoja löytyy Säkylän keskustasta parin kilometrin säteellä.

Lisätietoa: www.ursa.fi/cygnus 

Eksoplaneettojen HAT-P-13b ja Qatar-2b valokäyrät

Eksoplaneettojen HAT-P-13b ja Qatar-2b valokäyrät

Hentusen Veli-Pekka onnistui vielä loppukevään aikana mittamaan parin eksoplaneetan valokäyrät. Tällä kertaa kohteina olivat HAT-P-13b ja Qatar-2b.

Eksoplaneetan HAT-P-13b valokäyrä 31.3/1.4. yöltä tähtitornin Meadella ja SBIG STT-8300M CCD:llä. Himmeneminen oli vain 4 mmag, jos valokäyrästä pystyy jotain tarkkuutta sanomaan. Ylikulun kesto oli noin 196 minuuttia.

HAT-P13b. Kuva: Härkämäen observatorio.

Eksoplaneetan Qatar-2b Veli-Pekka onnistui mittaamaan 11./12.5. Ylikulku on päättynyt arviolta noin JD .404 kohdalla, siinä kohdassa on punainen pystyviiva. Alkuosa puuttuu, koska taivas oli vielä silloin liian valoisa kuvaamiseen.

Qatar-2b. Kuva: Härkämäen observatorio.

Ad Astra 1/2018 ilmestynyt

Kassiopeian jäsenlehden tuorein numero lienee kolahtanut kaikille jäsenille postiluukusta.

Hieno paketti taas saatiin yhdessä aikaan ja kiitokset kaikille kirjoittajille jälleen kerran. Kuten olemme tehneet aiemminkin, tulemme julkaisemaan likimain kaikki lehden artikkelit myös Kassiopeian uutisissa tulevien viikkojen ja kuukausien aikana. Koska lehden sisäsivut ovat mustavalkoisia, niin verkossa julkaistavien artikkeleiden hyvänä puolena on se, että kuvat tulevat olemaan värillisiä. Kannattaa siis seurailla sivujamme lähitulevaisuudessakin.

Ad Astra 1/2018 valmis ja lähdössä painoon

Ad Astra 1/2018 valmis ja lähdössä painoon
Kassiopeian jäsenlehden Ad Astran numero 1/2018 alkaa olemaan valmis. Tällä kertaa lehti on todella tuhti paketti, jopa 48 sivua! Ohessa sisällysluettelo ja lehden kansi.
 
– Päätoimittajalta
– Yhdistysuutisia
– Tapahtumakalenteri
– Puheenjohtajan palsta
– Näin tehdään fotometriaa Härkämäellä
– Gammapurkauksen GRB 171205A jälkihehku paljastui supernovaksi
– Uusia muuttujia eksoplaneettahavaintojen sivutuotoksena
– Kuunpimennys “kuvakavalkadi”
– Miten alkuaineet ovat syntyneet?
– Härkämäen eksoplaneettatutkimusta esillä Riikassa
– Kevätkokouskutsu
– Ilves kirkkaiden tähtikuvioiden puristuksessa
– Härkämäelläkin tavattava kissapeto – ilves
– Kuu ja kalat
– Lasten tähtiharrastuskerho 2017
– Planetaaristen sumujen tutkiskelua
– Fotometrisia havaintoja vuoden alusta
– Joulun kirkas tulipallo näkyi Härkämäelläkin
– Taivaan saloja esiin järjestelmäkameran ja CCD:n avulla
 
Lehden pitäisi tupsahtaa postiluukuista noin parin viikon sisällä.

Ad Astra 1/2018 kansi. Kannen kuva: Esa Heikkinen.

Gammapurkaus GRB 180205A havaittu Härkämäellä

Gammapurkaus GRB 180205A havaittu Härkämäellä

Kassiopeian aktiivihavaitsijat Ville Mietinen ja Janne Voutilainen onnistuivat havaitsemaan ja kuvaamaan gammapurkauksen GRB 180205A optisen jälkihehkun Härkämäen observatoriolla 5.2.2018.

Ville ja Janne saivat hälytyksen Hentusen Veli-Pekalta löydetystä gammapurkauksesta ja pyynnön yrittää kuvata sen mahdollista optista jälkihehkua. Ohessa on Villen ja Jannen havaintokertomus sekä kuvat.

Havaintoyönä, kalibroimattomista yksittäisvalotuksista ei löytynyt mitään joten tästä ei tullut paljoakaan valotuksia. Kuitenkin kalibroin ja pinosin kuvat ja jonkinmoinen läntti oikealta kohdalta erottuu kun kuvaa venytetään naurettavan paljon.

Gammapurkauksen koordinaatit astrometryn avulla: RA 08h 27m 16.68s DEC +11° 32′ 31.09″

http://nova.astrometry.net/user_images/1975084#original

Kuva: Ville Miettinen ja Janne Voutilainen.

Kuva: Ville Miettinen ja Janne Voutilainen.

Härkämäen eksoplaneettahavaintoja Avaruusluotain-lehdessä

Härkämäen eksoplaneettahavaintoja Avaruusluotain-lehdessä

Härkämäen toimintaa on aiemminkin esitelty Suomen avaruustutkimusseuran julkaisemassa Avaruusluotain-lehdessä ja tulevassa numerossa esitellään obsevatoriolla tehtyjä eksoplaneettahavaintoja.

Avaruusluotain-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvät lehti joka keskittyy avaruustutkimukseen avaruustekniikan näkökulmasta. Härkämäki ja Warkauden Kassiopeia ovat aiemminkin esiintyneet lehden sivuilla ja nyt kohta ilmestyvässä numerossa esitellään Härkämäen eksoplaneettahavaintoja ja kuinka niitä observatoriolla tehdään. Lehti ilmestynee noin kuukauden kuluttua ja se toimitetaan kaikille Suomen avaruustutkimusseuran jäsenille ja yritys-/järjestäjäsenille. Eiköhän joku lehti löydä tiensä myös Härkämäen kirjastoonkin. Artikkelin ovat koostaneet Harri Haukka ja Veli-Pekka Hentunen. Ohessa lehden kansikuva ja sisällysluettelo.

– Avaruuden valloitusta itänaapurissa: Rakettipioneerit sodassa ja vankileireillä
– Suomalainen Kuuprojekti
– Eksoplaneettatutkimusta harrastajien tekemänä 
– Eksoplaneettojen historia
– Atomipommilla ratsastusta ja madonreiällä matkustusta
– Rakettilennokit: Osa 3 – Me-163 Komet ja muut oikeat rakettilentokoneet
– IAC 2017 Adelaidessa
– Sähköpurjekolumni

Härkämäen posteri EPSC-konferenssissa

Härkämäen posteri EPSC-konferenssissa

Härkämäen havaintotyötä esitellään jälleen kerran EPSC (European Planetary Science Congress) -konferenssissa.

Tämän vuotinen EPSC järjestetään kohtuu lähellä Suomea, eli Riikassa, Latviassa, 17.-22.9. Härkämäen havaintoja on esitelty jo useana vuotena ko. tapahtumassa eri puolilla Euroopaa. Tänä vuonna posterimme otsikkona on ”Taurus Hill Observatory Scientific Observations for Pulkova Observatory during the 2016-2017 Season”. Posterissa esittelemme lyhyesti yhteistyötämme Pulkovan observatorion kanssa. Itse posteri on esillä keskiviikosta 20.9. perjantaihin 22.9. asti. Varsinainen posterisessio on keskiviikkona 21.9 kello 17:30 alkaen. Tällöin posterilla ”päivystävät” Harri Haukka ja Jari Juutilainen. Ohessa muuten vielä itse posteri joka on tulostettu A0-kokoisena.

Lisätietoa EPSC:stä: EPSC 2017 -nettisivut.

Härkämäen posteri EPSC 2017:sta. Kuva: Härkämäen observatorio.

Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta

Suomen ensimmäinen rautameteoriitti on löytynyt Lieksasta, Pohjois-Karjalasta.

Suomen ensimmäisen rautameteoriitin löysi lieksalainen Pekka Vallimies 30. toukokuuta. Rautameteoriitit ovat huomattavan paljon harvinaisempia kuin kivimeteoriitit joten löytöä voidaan pitää kansainvälisestikkin kohtuullisen merkittävänä. Tämä löytö myös on oiva esimerkki siitä, että kun liikkuu luonnossa, kannattaa tarkkailla ympäristöä ja jos jotain ”normaalista poikeavaa” löytyy maastosta, niin se kannattaa noteerata.

Nyt löydetyn meteoriitin paino on 238,3 grammaa ja läpimitta 6,6 senttimetriä. Meteoriitin kappaleen on arveltu olevan kotoisin asteroidista jostain Marsin ja Jupiterin välimaastosta.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Lieksan Lehti.

Asteroidin 3122 Florence valokäyrä mitattu Härkämäellä

Asteroidin 3122 Florence valokäyrä mitattu Härkämäellä

Härkämäen havaintotiimi Veli-Pekka Hentusen johdolla onnistui mittaamaan asteroidin 3122 Florence valokäyrän Härkämäellä 3.-4.9.2017.

Asteroideja on viime vuosina hieman harvakseltaan mitattu Härkämäellä, mutta näin syksyn kynnyksellä ja havaintokauden alkajaisiksi havaintotiimi onnistui mittaamaan mediassakin huomiota saaneen 3122 Florence -asteroidin valokäyrän. Härkämäen mittauksen perusteella asteroidin pyörähdysaika on noin 2,4 tuntia.

Itse asteroidinhan on kohtuu isokokoinen, noin 4.4 kilometriä halkaisijaltaan ja se oli lähimmillään Maata noin 7 miljoonan kilometrin päässä, joka on tähtitieteellisessä mittakaavassa lähellä. Lähiohituksen takia asteroidi liikkui taivaalla todella nopeasti joka osaltaan toi lisähaasteita valokäyrän mittaamiseen. Mittausta voidaankin jälleen kerran pitää erinomaisena osoituksena havaintotiimimme osaamisesta ja ammattitaidosta.

Asteroidin 3122 Florence valokäyrä (3.-4.9.2017). Kuva: Härkämäen observatorio / Warkauden Kassiopeia.