About Harri Haukka

Harri Haukka on tutkija Ilmatieteen laitoksella, Warkauden Kassiopeian perustajajäsen ja Avaruusinsinööri-blogin ylläpitäjä. Yhteydenotot harri.haukka(a)kassiopeia.net

Härkämäen posteri EPSC-konferenssissa

Härkämäen havaintotyötä esitellään jälleen kerran EPSC (European Planetary Science Congress) -konferenssissa.

Tämän vuotinen EPSC järjestetään kohtuu lähellä Suomea, eli Riikassa, Latviassa, 17.-22.9. Härkämäen havaintoja on esitelty jo useana vuotena ko. tapahtumassa eri puolilla Euroopaa. Tänä vuonna posterimme otsikkona on ”Taurus Hill Observatory Scientific Observations for Pulkova Observatory during the 2016-2017 Season”. Posterissa esittelemme lyhyesti yhteistyötämme Pulkovan observatorion kanssa. Itse posteri on esillä keskiviikosta 20.9. perjantaihin 22.9. asti. Varsinainen posterisessio on keskiviikkona 21.9 kello 17:30 alkaen. Tällöin posterilla ”päivystävät” Harri Haukka ja Jari Juutilainen. Ohessa muuten vielä itse posteri joka on tulostettu A0-kokoisena.

Lisätietoa EPSC:stä: EPSC 2017 -nettisivut.

Härkämäen posteri EPSC 2017:sta. Kuva: Härkämäen observatorio.

Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta

Suomen ensimmäinen rautameteoriitti on löytynyt Lieksasta, Pohjois-Karjalasta.

Suomen ensimmäisen rautameteoriitin löysi lieksalainen Pekka Vallimies 30. toukokuuta. Rautameteoriitit ovat huomattavan paljon harvinaisempia kuin kivimeteoriitit joten löytöä voidaan pitää kansainvälisestikkin kohtuullisen merkittävänä. Tämä löytö myös on oiva esimerkki siitä, että kun liikkuu luonnossa, kannattaa tarkkailla ympäristöä ja jos jotain ”normaalista poikeavaa” löytyy maastosta, niin se kannattaa noteerata.

Nyt löydetyn meteoriitin paino on 238,3 grammaa ja läpimitta 6,6 senttimetriä. Meteoriitin kappaleen on arveltu olevan kotoisin asteroidista jostain Marsin ja Jupiterin välimaastosta.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Lieksan Lehti.

Asteroidin 3122 Florence valokäyrä mitattu Härkämäellä

Härkämäen havaintotiimi Veli-Pekka Hentusen johdolla onnistui mittaamaan asteroidin 3122 Florence valokäyrän Härkämäellä 3.-4.9.2017.

Asteroideja on viime vuosina hieman harvakseltaan mitattu Härkämäellä, mutta näin syksyn kynnyksellä ja havaintokauden alkajaisiksi havaintotiimi onnistui mittaamaan mediassakin huomiota saaneen 3122 Florence -asteroidin valokäyrän. Härkämäen mittauksen perusteella asteroidin pyörähdysaika on noin 2,4 tuntia.

Itse asteroidinhan on kohtuu isokokoinen, noin 4.4 kilometriä halkaisijaltaan ja se oli lähimmillään Maata noin 7 miljoonan kilometrin päässä, joka on tähtitieteellisessä mittakaavassa lähellä. Lähiohituksen takia asteroidi liikkui taivaalla todella nopeasti joka osaltaan toi lisähaasteita valokäyrän mittaamiseen. Mittausta voidaankin jälleen kerran pitää erinomaisena osoituksena havaintotiimimme osaamisesta ja ammattitaidosta.

Asteroidin 3122 Florence valokäyrä (3.-4.9.2017). Kuva: Härkämäen observatorio / Warkauden Kassiopeia.

 

Revontulia Härkämäen taivaskamerassa

Härkämäen taivaskamera ehti olla vain uutamia päiviä ”linjoilla” kunnes alkavan syksyn ensimmäiset revontulet tarttuivat kameraan.

Härkämäen taivaskamera (http://www.kassiopeia.net/taivaskamera/) alkoi taas kuvaamaan Härkämäen tähtitaivasta elokuun lopussa ja heti ensimmäisinä päivinä kamera onnistui nappaamaan kuvia heikoista revontulista pohjoiselta tähtitaivaalta. Toivottavasti tulevan havaintokauden aikana pääsisimme vielä nauttimaan upeista revontulista, vaikka Auringon aktiivisuus onkin nyt juuri laskusuunnassa.

Revontulia Härkämäellä 1.-2.9.2017. Kuva: Härkämäen observatorio / Warkauden Kassiopeia.

Härkämäen taivaskamera taas linjoilla

Illat pimenevät sen myötä myös Härkämäen observatorion taivaskamera on taas palannut linjoille.

Taivaskamera on viime havaintokausien aikana osoittautunut todella oivaksi kameraksi paitsi pelkän obsevatorion sään seurantaan yöllä, niin myös eri tähtitaivaan tapahtumien tarkkailuun. Kamera on kuvannut useat revontulet, tulipallot ja kuunhalot eikä ole mitään syytä etteikö tulevana havaintokaudella saada nauttia ainkin joistakin edellä mainituista uudelleen. Kannattaa siis seurailla kamerasivua aina silloin tällöin, varsinkin kun sää on selkeä.

Syksyn valtakunnallisia tähtiharrastustapahtumia

Syksyn pimenevät illat tuovat mukanaan myös perinteiset valtakunnalliset tähtiharrastustapahtumat.

Syksyn valtakunnallisiin harrastustapahtumiin kuuluvat mm. syvän taivaan havaitsijoiden sekä myrskybongareiden tapaamiset. Molemmat ovat vakiinnuttaneet omat paikkansa kalenterissa vuosien aikaan eikä tämä syksykään tee poikkeusta. Järjestöaktiiveille on myös tarjolla oma tapaamisensa kerhoseminaarin muodossa. Kerhoseminaarissa on perinteisesti hahmoteltu harrastajien näkökulmaa mm. kansalliseen tähtiharrastuspäivään, avaruusviikkoon sekä tähtipäiviin. Ohessa vielä listausta linkkeineen tulevista tapahtumista

Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Perseidien tähdenlentoja tulevana viikonloppuna

Tulevana viikonloppuna (12.-13.8.) on mahdollisuus havaita yhtä näyttävimmistä vuosittaisista tähdenlentoparvista, eli Perseidejä.

Vuosittaisista tähdenlentoparvista juuri perseidit ovat yksi näyttävimmistä. Harvoin aktiivisuus (tähdenlentoja per tunti) on kuitenkaan kovinkaan suuri verrattuna joihinkin aiempiin tähdenlentoparviin (esimerkiksi legendaarinen Leonidit 2000-luvun alussa). Perseidien etuna on se että se on yksi tasaisimmista tähdenlentoja tuottavista tähdenlentoparvista vuosi vuoden jälkeen. Lisäksi ajankohta on otollinen, kun maassa ei ole vielä lunta ja illat sekä yöt alkavat olemaan jo aika pimeitä. Tänä vuonna valitettavasti Kuu saattaa tehdä himmeimpien perseidien havaitsemisesta haasteellista, mutta jos valitsee havaintopaikan niin, että saa hieman blokattua Kuuta vaikkapa puun yms. taakse, voi parantaa mahdollisuuksiaan tähdenlentojen havainnoinnissa.

Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Tähtitieteellinen yhdistys Ursan nettisivuilta.

Perseidi vuonna 2016. Kuva: Warkauden Kassiopeia.

Osittainen kuunpimennys maanantaina 7.8.

Maanantaina 7.8. voi hyvän sään salliessa havainnoida taivaalla osittaista kuunpimennystä. Pimennys on syvimmillään noin kello 21:20.

Tällä kertaa kuunpimennys ei siis ole täysi ja täydellisen pimennyksen tyypillistä Kuun punertumista ei voi havaita. Pimennykset, jopa osittaiset, ovat kuitenkin sen verran harvinaisia, että kannattaa suunnata katseet taivaalle tämän pimennyksenkin kohdalla. Seuraavan kerran täydellistä kuunpimennystä pääsee ihastelemaan Suomessa (ja Varkauden alueella) heinäkuussa 2018 ja tammikuussa 2019. Ohessa vielä tämänkertaisen pimennyksen aikataulu.

  • Puolivarjopimennys alkaa klo 18.50
  • Osittainen vaihe alkaa klo 20.23
  • Pimennys syvimmillään klo 21.20
  • Osittainen vaihe päättyy klo 22.18
  • Puolivarjopimennys päättyy klo 23.51

Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.

Kuunpimennys 25.04.2013, Espoo. Kuva: Harri Haukka.

Kassiopeia jälleen mukana Vekara-Varkaudessa

Varkauden alueen yksi perinteisistä kesätapahtumista eli Vekara-Varkaus on taas käsillä (12.-18.6.) ja Warkauden Kassiopeiakin on jälleen mukana tapahtumassa.

Tänä vuonna Warkauden Kassiopeia ottaa osaa kolmen eri tapahtuman järjestämiseen. Torstaina (15.6) ja perjantaina (16.6.) Kassiopeian ohjelmistossa ovat:

Lauantaina (17.6.) on taas jo perinteeksi tullut ”Retki Härkämäen tähtitornille”.

Tarkemmat tiedot kustakin tapahtumasta löytyy Vekara-Varkauden nettisivuilta. Tervetuloa Vekara-Varkauteen tutustumaan Kassiopeian toimintaan!

 

EGU-tiedekonfferenssin esitelmiä suorana netin kautta 24.-28.4.

Tänäkin vuonna osa EGU (European Geosciences Union General Assembly) -tiedekonfferenssin esitelmistä lähetetään suorana netin kautta ns. ”nettistreeminä”. Lähetyksien aikatauluja voi katsoa EGUn sivuilta

Suorat lähetykset ovat oiva keino tutustua millainen tiedetapahtuma EGU oikein on. Harva kuitenkaan lähtee itse muun kuin töiden takia konfferenssiin, mutta varmasti monet aiheet kiinnostavat suurtakin yleisöä. Aivan kaikkia EGUn esityksiä ei luonnollisesti ole mahdollista jakaa netin kautta. Onhan EGUssa ollut viime vuonna noin 14000 osallistujaa joista valtaosalla on jonkinlainen esitelmä, puhe tai posteri, konfferenssin yhteydessä. On kuitenkin hienoa, että järjestäjät ovat huomioineet myös suuren yleisön saattamalla esitelmiä kaiken kansan nähtäville.

Ohessa on suora listaus (englanniksi) mitä tänä vuonna voi seurata netin kautta. Huomioitavaa on se, että kaikki esitykset ovat englanniksi eikä suorasta lähetyksestä johtuen ole mahdollisuutta tekstitykseen. Esityksien lisätiedot avautuvat ”Details”-linkkiä klikkaamalla.

HUOM! Kellonajat alla ovat paikallista, Itävallan, aikaa joka on yhden tunnin jäljessä Suomen aikaan verrattuna. Esimerkiksi jos aikataulussa on 10:30, niin se on Suomen aikaan 11:30 jne.

Maanantai 24.4.

PC1
Screaming clouds
10:30–11:00 / Press centre / Details

PC2
Cities’ resilience to a changing climate
13:00–14:00 / Press centre / Details

US2
Union symposium: ESA / NASA
13:30–17:45 / Room E2 / Details

Tiistai 25.4.

PC3
Water hazards: how floods and storms impact us and how we impact water resources
09:00–10:00 / Press centre / Details

PC4
Polar regions: Arctic sea-ice future, Antarctic ice-shelf stability, and glacial landforms
10:00–11:00 / Press centre / Details

PC5
Plastic litter: how it’s transported, reaches the food chain, and what we can learn from it
11:00–12:00 / Press centre / Details

ML4/PS/ST
Jean Dominique Cassini Medal Lecture by Luciano Iess
12:15–13:15 / Room E1 / Details

PC6
Countdown to Cassini’s Grand Finale
15:30–16:30 / Press centre / Details

GDB5
Great Debate on Great Extinctions
15:30–17:00 / Room E1 / Details

Keskiviikko 26.4.

US1/AS4.52/BG9.67/CL4.20/SSS0.4
Vegetation-climate interactions across time scales
08:30–12:00 / Room E2 / Details

PC7
Geoarcheology: Finding traces of human presence in caves, soils and landscapes
10:00–11:00 / Press centre / Details

PC8
Food security: how extreme weather and other hazards affect what we drink and eat
11:00–12:00 / Press centre / Details

ML2/HS
Alfred Wegener Medal Lecture by Murugesu Sivapalan
12:15–13:15 / Room E1 / Details

US0
EGU Award Ceremony
17:30–19:00 / Room E1 / Details

Torstai 27.4.

GDB1
Arctic environmental change: global opportunities and threats (joint EGU-AGU Great Debate)
08:30–10:00 / Room E2 / Details

US3
Make Facts Great Again: how can scientists stand up for science?
10:30–12:00 / Room E2 / Details

ML3/TS
Arthur Holmes Medal by Jean-Pierre Brun
12:15–13:15 / Room E1 / Details

GDB2
Transition to Next Generation Cities and Planet Earth future
15:30–17:00 / Room D1 / Details

GDB4
Is Open Science the way to go?
15:30–17:00 / Room E1 / Details

Perjantai 28.4.

GDB3
Is 2 degrees possible without relying on carbon storage and capture?
08:30–10:00 / Room E1 / Details

ML1/GM/SSS
Alexander von Humboldt Medal Lecture by Johan Bouma
12:15–13:15 / Room E1 / Details