About Harri Haukka

Harri Haukka on tutkija Ilmatieteen laitoksella, Warkauden Kassiopeian perustajajäsen ja Avaruusinsinööri-blogin ylläpitäjä. Yhteydenotot harri.haukka(a)kassiopeia.net

Gammapurkaus GRB 180205A havaittu Härkämäellä

Gammapurkaus GRB 180205A havaittu Härkämäellä

Kassiopeian aktiivihavaitsijat Ville Mietinen ja Janne Voutilainen onnistuivat havaitsemaan ja kuvaamaan gammapurkauksen GRB 180205A optisen jälkihehkun Härkämäen observatoriolla 5.2.2018.

Ville ja Janne saivat hälytyksen Hentusen Veli-Pekalta löydetystä gammapurkauksesta ja pyynnön yrittää kuvata sen mahdollista optista jälkihehkua. Ohessa on Villen ja Jannen havaintokertomus sekä kuvat.

Havaintoyönä, kalibroimattomista yksittäisvalotuksista ei löytynyt mitään joten tästä ei tullut paljoakaan valotuksia. Kuitenkin kalibroin ja pinosin kuvat ja jonkinmoinen läntti oikealta kohdalta erottuu kun kuvaa venytetään naurettavan paljon.

Gammapurkauksen koordinaatit astrometryn avulla: RA 08h 27m 16.68s DEC +11° 32′ 31.09″

http://nova.astrometry.net/user_images/1975084#original

Kuva: Ville Miettinen ja Janne Voutilainen.

Kuva: Ville Miettinen ja Janne Voutilainen.

Härkämäen eksoplaneettahavaintoja Avaruusluotain-lehdessä

Härkämäen eksoplaneettahavaintoja Avaruusluotain-lehdessä

Härkämäen toimintaa on aiemminkin esitelty Suomen avaruustutkimusseuran julkaisemassa Avaruusluotain-lehdessä ja tulevassa numerossa esitellään obsevatoriolla tehtyjä eksoplaneettahavaintoja.

Avaruusluotain-lehti on neljä kertaa vuodessa ilmestyvät lehti joka keskittyy avaruustutkimukseen avaruustekniikan näkökulmasta. Härkämäki ja Warkauden Kassiopeia ovat aiemminkin esiintyneet lehden sivuilla ja nyt kohta ilmestyvässä numerossa esitellään Härkämäen eksoplaneettahavaintoja ja kuinka niitä observatoriolla tehdään. Lehti ilmestynee noin kuukauden kuluttua ja se toimitetaan kaikille Suomen avaruustutkimusseuran jäsenille ja yritys-/järjestäjäsenille. Eiköhän joku lehti löydä tiensä myös Härkämäen kirjastoonkin. Artikkelin ovat koostaneet Harri Haukka ja Veli-Pekka Hentunen. Ohessa lehden kansikuva ja sisällysluettelo.

– Avaruuden valloitusta itänaapurissa: Rakettipioneerit sodassa ja vankileireillä
– Suomalainen Kuuprojekti
– Eksoplaneettatutkimusta harrastajien tekemänä 
– Eksoplaneettojen historia
– Atomipommilla ratsastusta ja madonreiällä matkustusta
– Rakettilennokit: Osa 3 – Me-163 Komet ja muut oikeat rakettilentokoneet
– IAC 2017 Adelaidessa
– Sähköpurjekolumni

Härkämäen posteri EPSC-konferenssissa

Härkämäen posteri EPSC-konferenssissa

Härkämäen havaintotyötä esitellään jälleen kerran EPSC (European Planetary Science Congress) -konferenssissa.

Tämän vuotinen EPSC järjestetään kohtuu lähellä Suomea, eli Riikassa, Latviassa, 17.-22.9. Härkämäen havaintoja on esitelty jo useana vuotena ko. tapahtumassa eri puolilla Euroopaa. Tänä vuonna posterimme otsikkona on ”Taurus Hill Observatory Scientific Observations for Pulkova Observatory during the 2016-2017 Season”. Posterissa esittelemme lyhyesti yhteistyötämme Pulkovan observatorion kanssa. Itse posteri on esillä keskiviikosta 20.9. perjantaihin 22.9. asti. Varsinainen posterisessio on keskiviikkona 21.9 kello 17:30 alkaen. Tällöin posterilla ”päivystävät” Harri Haukka ja Jari Juutilainen. Ohessa muuten vielä itse posteri joka on tulostettu A0-kokoisena.

Lisätietoa EPSC:stä: EPSC 2017 -nettisivut.

Härkämäen posteri EPSC 2017:sta. Kuva: Härkämäen observatorio.

Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta

Suomen ensimmäinen rautameteoriitti on löytynyt Lieksasta, Pohjois-Karjalasta.

Suomen ensimmäisen rautameteoriitin löysi lieksalainen Pekka Vallimies 30. toukokuuta. Rautameteoriitit ovat huomattavan paljon harvinaisempia kuin kivimeteoriitit joten löytöä voidaan pitää kansainvälisestikkin kohtuullisen merkittävänä. Tämä löytö myös on oiva esimerkki siitä, että kun liikkuu luonnossa, kannattaa tarkkailla ympäristöä ja jos jotain ”normaalista poikeavaa” löytyy maastosta, niin se kannattaa noteerata.

Nyt löydetyn meteoriitin paino on 238,3 grammaa ja läpimitta 6,6 senttimetriä. Meteoriitin kappaleen on arveltu olevan kotoisin asteroidista jostain Marsin ja Jupiterin välimaastosta.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Lieksan Lehti.

Asteroidin 3122 Florence valokäyrä mitattu Härkämäellä

Asteroidin 3122 Florence valokäyrä mitattu Härkämäellä

Härkämäen havaintotiimi Veli-Pekka Hentusen johdolla onnistui mittaamaan asteroidin 3122 Florence valokäyrän Härkämäellä 3.-4.9.2017.

Asteroideja on viime vuosina hieman harvakseltaan mitattu Härkämäellä, mutta näin syksyn kynnyksellä ja havaintokauden alkajaisiksi havaintotiimi onnistui mittaamaan mediassakin huomiota saaneen 3122 Florence -asteroidin valokäyrän. Härkämäen mittauksen perusteella asteroidin pyörähdysaika on noin 2,4 tuntia.

Itse asteroidinhan on kohtuu isokokoinen, noin 4.4 kilometriä halkaisijaltaan ja se oli lähimmillään Maata noin 7 miljoonan kilometrin päässä, joka on tähtitieteellisessä mittakaavassa lähellä. Lähiohituksen takia asteroidi liikkui taivaalla todella nopeasti joka osaltaan toi lisähaasteita valokäyrän mittaamiseen. Mittausta voidaankin jälleen kerran pitää erinomaisena osoituksena havaintotiimimme osaamisesta ja ammattitaidosta.

Asteroidin 3122 Florence valokäyrä (3.-4.9.2017). Kuva: Härkämäen observatorio / Warkauden Kassiopeia.

 

Revontulia Härkämäen taivaskamerassa

Revontulia Härkämäen taivaskamerassa

Härkämäen taivaskamera ehti olla vain uutamia päiviä ”linjoilla” kunnes alkavan syksyn ensimmäiset revontulet tarttuivat kameraan.

Härkämäen taivaskamera (http://www.kassiopeia.net/taivaskamera/) alkoi taas kuvaamaan Härkämäen tähtitaivasta elokuun lopussa ja heti ensimmäisinä päivinä kamera onnistui nappaamaan kuvia heikoista revontulista pohjoiselta tähtitaivaalta. Toivottavasti tulevan havaintokauden aikana pääsisimme vielä nauttimaan upeista revontulista, vaikka Auringon aktiivisuus onkin nyt juuri laskusuunnassa.

Revontulia Härkämäellä 1.-2.9.2017. Kuva: Härkämäen observatorio / Warkauden Kassiopeia.

Härkämäen taivaskamera taas linjoilla

Illat pimenevät sen myötä myös Härkämäen observatorion taivaskamera on taas palannut linjoille.

Taivaskamera on viime havaintokausien aikana osoittautunut todella oivaksi kameraksi paitsi pelkän obsevatorion sään seurantaan yöllä, niin myös eri tähtitaivaan tapahtumien tarkkailuun. Kamera on kuvannut useat revontulet, tulipallot ja kuunhalot eikä ole mitään syytä etteikö tulevana havaintokaudella saada nauttia ainkin joistakin edellä mainituista uudelleen. Kannattaa siis seurailla kamerasivua aina silloin tällöin, varsinkin kun sää on selkeä.

Syksyn valtakunnallisia tähtiharrastustapahtumia

Syksyn pimenevät illat tuovat mukanaan myös perinteiset valtakunnalliset tähtiharrastustapahtumat.

Syksyn valtakunnallisiin harrastustapahtumiin kuuluvat mm. syvän taivaan havaitsijoiden sekä myrskybongareiden tapaamiset. Molemmat ovat vakiinnuttaneet omat paikkansa kalenterissa vuosien aikaan eikä tämä syksykään tee poikkeusta. Järjestöaktiiveille on myös tarjolla oma tapaamisensa kerhoseminaarin muodossa. Kerhoseminaarissa on perinteisesti hahmoteltu harrastajien näkökulmaa mm. kansalliseen tähtiharrastuspäivään, avaruusviikkoon sekä tähtipäiviin. Ohessa vielä listausta linkkeineen tulevista tapahtumista

Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.

Perseidien tähdenlentoja tulevana viikonloppuna

Tulevana viikonloppuna (12.-13.8.) on mahdollisuus havaita yhtä näyttävimmistä vuosittaisista tähdenlentoparvista, eli Perseidejä.

Vuosittaisista tähdenlentoparvista juuri perseidit ovat yksi näyttävimmistä. Harvoin aktiivisuus (tähdenlentoja per tunti) on kuitenkaan kovinkaan suuri verrattuna joihinkin aiempiin tähdenlentoparviin (esimerkiksi legendaarinen Leonidit 2000-luvun alussa). Perseidien etuna on se että se on yksi tasaisimmista tähdenlentoja tuottavista tähdenlentoparvista vuosi vuoden jälkeen. Lisäksi ajankohta on otollinen, kun maassa ei ole vielä lunta ja illat sekä yöt alkavat olemaan jo aika pimeitä. Tänä vuonna valitettavasti Kuu saattaa tehdä himmeimpien perseidien havaitsemisesta haasteellista, mutta jos valitsee havaintopaikan niin, että saa hieman blokattua Kuuta vaikkapa puun yms. taakse, voi parantaa mahdollisuuksiaan tähdenlentojen havainnoinnissa.

Lisätietoa aiheesta löytyy mm. Tähtitieteellinen yhdistys Ursan nettisivuilta.

Perseidi vuonna 2016. Kuva: Warkauden Kassiopeia.

Osittainen kuunpimennys maanantaina 7.8.

Maanantaina 7.8. voi hyvän sään salliessa havainnoida taivaalla osittaista kuunpimennystä. Pimennys on syvimmillään noin kello 21:20.

Tällä kertaa kuunpimennys ei siis ole täysi ja täydellisen pimennyksen tyypillistä Kuun punertumista ei voi havaita. Pimennykset, jopa osittaiset, ovat kuitenkin sen verran harvinaisia, että kannattaa suunnata katseet taivaalle tämän pimennyksenkin kohdalla. Seuraavan kerran täydellistä kuunpimennystä pääsee ihastelemaan Suomessa (ja Varkauden alueella) heinäkuussa 2018 ja tammikuussa 2019. Ohessa vielä tämänkertaisen pimennyksen aikataulu.

  • Puolivarjopimennys alkaa klo 18.50
  • Osittainen vaihe alkaa klo 20.23
  • Pimennys syvimmillään klo 21.20
  • Osittainen vaihe päättyy klo 22.18
  • Puolivarjopimennys päättyy klo 23.51

Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.

Kuunpimennys 25.04.2013, Espoo. Kuva: Harri Haukka.