Matkakertomus Münchenin Deutsches Museumista

Jorma Honkanen

Deutsches Museum Münchenissä on maailman suurin tekniikan ja luonnontieteen museo, jossa vierailee vuosittain 1,5 miljoonaa kävijää. Museossa on 28 000 näyttelyesinettä 50 eri tieteen ja tekniikan alueelta. Esillä on paljon suuria laitteita kuten moottoreita, autoja, veneitä, ohjuksia ja lentokoneita. Kuvaava on, että jos jokaista laitetta vilkaisee vaikka vain sekunnin, niiden läpikäymiseen menee silti lähes 8 tuntia. Toisin kuin itse tein vierailuun kannattaisikin käyttää kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä voisi käydä museon päällisin puolin läpi ja toisena päivänä valitsisi vain kiinnostavat osastot tarkempaan läpikäyntiin. Pääsylipun hinta on vain 8,5 euroa ja eläkeläisiltä 7 euroa, joten sen maksaminen kahtena päivänä ei ole iso kustannus.

Museo on rakennuksenakin suuri. Näyttelytilaa on 55 000 neliötä eli 5,5 hehtaaria. Museon tornin ulkoseinällä on valtava ilmapuntari, joka on mitannut ilmanpainetta vuodesta 1925. Sen yhteydessä oleva sääasema on uudistettu vuonna 2008 ja sen tiedot näkyvät suoraan netissä osoitteessa www.deutsches-museum.de/en/exhibitions/museum-island/museum-tower/weather.

Museon tornin sisäpuolella on suuri Foucaultin heiluri, jonka pituus on 60 m ja punnuksen paino 30 kg. Heilurilla voidaan osoittaa maapallon pyöriminen. Härkämäellä on myös Foucaultin heiluri, joka on noin kymmenen kertaa pienempi eli heilurin pituus on noin 6 metriä ja heilurin paino 3 kiloa.

Museossa on Euroopan laajin tähtitieteen kehitystä kuvaava osasto. Näyttelyssä on runsaasti uusia ja vahoja havaintovälineitä, joita on täydennetty erilaisilla demonstraatioilla ja kokeilla. Näyttelyssä on myös vaikuttava koko seinän kokoinen esitys maailmankaikkeuden kehityksestä sen alkuhetkestä lähtien.

Museossa on planetaario ja kaksi observatoriota. Planetaario oli tosin vierailuni aikana uudistusten takia suljettuna ja se avataan vasta keväällä 2015. Toisessa tähtitornissa on 30 cm linssikaukoputki vuodelta 1924 ja toisessa 40 cm peilikaukoputki vuodelta 1913. Kirkkaalla ilmalla tähtitorneissa järjestetään 60 min kestäviä näytöksiä, jolloin voi nähdä Auringon, Kuun, planeettoja tai kirkkaimpia tähtiä jopa päiväaikaan.

Museossa on kopio Galileo Galilein (15.2.1564 – 8.1.1642) Firenzessä olevasta työpajasta, jossa hän teki tutkimuksiaan 1610-1623. Kaukoputken keksijäksi väitetään usein Galileo Galileita, vaikka niitä tehtiin jo ennen häntä. Galilei kuitenkin valmisti 30 kertaa suurentavan kaukoputken 1609 ja löysi sillä mm. Jupiterin neljä suurta kuuta, Venuksen vaiheet, Kuun kraatterit, auringonpilkut ja totesi, että Linnunrata koostuu lukemattomista himmeistä tähdistä. Kirkko julisti 1616 Kopernikuksen aurinkokeskeisen planeettajärjestelmän harhaoppiseksi ja kun Galileo Galilei asettui tukemaan sitä, myös hän joutui inkvisition eteen ja loppuiäkseen kotiarestiin.

Vierailuni aikana museossa kierteli paljon koululaisryhmiä, vaikka oli vasta syyskuun alku. Koska näyttelyalue on valtavan suuri, laitteisiin sai kuitenkin tutustua omassa rauhassa. Opasteet olivat tietysti saksaksi, mutta tärkeimmistä kohteista selitykset ovat myös englanniksi. Suosittelen museossa käyntiä kaikille tekniikasta kiinnostuneille, mutta aikaa siihen täytyy varata.

Jäljitelmä Galileo Galilein 1600-luvun työpajasta. Kuva © Jorma Honkanen.